Reading – before and nowadays

Iloista lauantaita, ihanat! Tänään luvassa on tarinointia (muiden kuin koulukirjojen) lukemisen merkityksestä elämässäni. Eiköhän sitten aloitella.

                      Jo ennen kuin opin kunnolla lukemaan (minkä muuten opin 5-vuotiaana, sattumalta), rakastin kirjoja. Suosikkihetkiäni pienenä oli lukuhetket äidin kanssa, jolloin hän luki minulle kirjaa nimeltä Rasmus-nalle kakkusaarella. Hän antoi minun katsella kirjan kuvia kun itse luki sen tekstiä. Mukavinta oli minusta saada ”lukea” sana KAKKU joka kerran, kun se tuli vastaan! Voisi tiivistää, että ala-asteelta yläasteelle saakka luin aika lapsenmielisiä kirjoja (ellei ennalta määrättyjä teoksia äidinkielen tunneille lasketa). Tämä piirre vahvistui kun sairastuin: koska nuoruus ja aikuistuminen pelotti, halusin olla lapsi kaikin mahdollisin  Osastolla ollessani lueskelin kaikkea mahdollista, sillä aika tuppasi käymään varsinkin alussa pitkäksi. Serkkuni vinkistä luin Torey Haydenin kirjan Tiikerin lapsi; ei ehkä ihan parasta lukemista psykiatriselle osastolle – mutta jäin koukkuun kyseisen kirjailijan mukaansatempaaviin teoksiin. (Osa pitää Haydenin teoksia sosiaalipornona, sillä niiden sisältö painottuu pääosin lasten ongelmiin ja rankkoihin kokemuksiin, mutta itse en ole sitä mieltä.) Äiti myös kantoi urakalla kaikkia muita nuorille tarkoitettuja kirjoja, joita ahmin. Muistan että koskettavimmista osastolla lukemistani teoksista oli Kira Poutasen Ihana meri. Ties vaikka se olisi ruokkinut haluani parantua, kun sitä nyt tarkemmin miettii.

                      Kirjoilla on yhä tärkeä merkitys elämässäni. Kuten edellisessä postauksessani mainitsin, rakastan dekkarin lukemista pihakeinussa. Tällä hetkellä suosikkeihini lukeutuvat italialaisen Donna Leonin sympaattisesta komisario Brunetista kertovat teokset, joista yhtä luen paraikaa englanniksi. Minulle myös tietokirjallisuuden lukeminen voi parhaimmillaan olla rentouttava kokemus. Esimerkkinä tästä on sairaanhoitajakoulua varten – vapaaehtoisesti – lukemani kirja Mielenterveys ja päihdetyö – Yhteistyötä ja kumppanuutta, jonka ”kerronta” oli koukuttavaa ja mukaansatempaavaa. ”Jostain kumman syystä” en myöskään malta odottaa yli viikko sitten varaamaani tiiliskiveä Kognitiivinen psykoterapia. Kevyttä kesälukemista, siis.. ;) Lukeminen kannattaa aina!

                      Kirjapläjäys tällä kertaa, huomenna en valitettavasti ehdi kirjoitella sillä lupauduin taas menemään yökylään kaverini luokse.. Jos vain ehdin, postailen maanantaina, sillä sen jälkeen tulee pitkän pitkä tauko: lähdemme äidin kanssa Sveitsiin, joten aika bloggaamiseen lienee tiukilla. Hyvää yötä ihanat – ja muistakaa lukea mahdollisimman paljon! ♥ P.S. Jep, musiikkimakuni on aika laaja: https://www.youtube.com/watch?v=kKuFi3y-Vds P.S.2. Tämä postaus on siis tarkoitettu lauantaille, mutta netti vihoitteli (yllätys)..