Praising myself – before and nowadays

Uskomattoman tylsää (mutta ihanan keväistä) torstaita, ihanat! Jaahas, näköjään blogiin panostaminen on vain harhakuvitelmaa.. Se taas liittyy osaltaan siihen, miksi sanon tätä päivää “uskomattoman tylsäksi”; alle viikon päässä siintää esivalintakoe hakemaani sosionomikoulutukseen. Olen tänäänKIN päntännyt erästä mahdottomalta tehtävältä tuntuvaa materiaalia, mutta pidän kirkkaana mielessä, että tiistaina jo helpottaa.. Mutta, nyt itse tämän päivän aiheeseen (jota olen muistaakseni joissain postauksissa sivunnut): itseni kehumiseen – ja sen vaikeuteen.

                      Minun on aina ollut hyvin vaikea kehua itseäni. Se “saattaa” liittyä siihen, että minulle aina pienenä sattui ja tapahtui (lue: mokailin ihan kiitettävästi) ja sain kuulla siitä, useimmiten isän toimesta. Vahingoista ja virheistä rankaiseminen – tyylillä “Eikö sinulla ihan oikeasti järki päätä pakota?” - ei kieltämättä itsetuntoa hirveästi nosta. Paljon enemmän tähän kuitenkin vaikutti kiusaaminen, sillä sen aikana itsetuntoni oli asteikolla 1-10 miinus 1.. Jotenkin sitä ei jaksanut uskoa, että minussakin voisi olla jotain hyvää. Myös syömishäiriön kanssa taisteleminen on vaikuttanut omalta osaltaan siihen, että itseni kehuminen on haukkumista paljon haastavampaa. Myös kehujen vastaanottaminen on hyvin hankalaa, vaikkakin nykyään ehkä aavistuksen helpompaa.

                      Edelleen minulla on suuria vaikeuksia kehua itseäni. Kohtasin tämän vaikeuden viimeksi viime sunnuntaina, kun tein portfoliota kesäkuussa koittaviin soveltuvuuskokeisiin (uskon vahvasti, että minut sinne kutsutaan!). Siinä piti muun muassa kuvailla itseään ja kertoa, miksi sopisi sosionomiksi. Oli uskomattoman vaikeaa myöntää, että olen esimerkiksi empatiakykyinen, sinnikäs ja sosiaalinen..

                      Tällaista tänään, lähden kohta kuoroharjoituksiin niin saan ajatukset jonnekin muualle, kuin esivalintaan. Pidemmittä puheitta: hyvää pian alkavaa viikonloppua ja vappua, ihanat! ♥ P.S. Kirjoitin tämän postauksen jo eilen, mutta arvatkaas vaan, suostuiko netti yhteistyöhön..