Grades do not define us as humans

Hei taas – pitkästä aikaa – ihanat lukijani! Kuten lupasin, palailen taas tänään ”sorvin ääreen”. Nyt ovat ylioppilaskirjoitukset vihdoin onnellisesti takanapäin ja voin huokaista ja vain jännittää tuloksia. Toinen jännitettävä asia on, pääsenkö syksyllä toteuttamaan suurta unelmaani: opiskelemaan sairaanhoitajaksi tänne Ouluun. Paperit on pistetty myös Oulaisiin ja Kajaaniin.. No, toivotaan parasta!

                      Tänään ajattelin puhua teille jostain, mistä päivän postauksen otsikkokin kertoo. Nimittäin siitä, että arvosanat eivät määrittele meitä ihmisinä. Tämän tärkeän opetuksen olen saanut elämältä. Se on ollut pakko huomata – ja ennen kaikkea se on ollut pakko oppia hyväksymään. Hyvä ystäväni totesi taannoin ihanasti, että ne lyhyen matikan ja kemian kuutoset eivät kerro minusta yhtikäs mitään.

                      Toisenlaista oli suhtautumiseni vielä muutama vuosi takaperin (yläasteaika) kun anoreksialla oli minusta yliote. Tuolloin esimerkiksi numero seitsemän matematiikan kokeesta oli suurin mahdollinen katastrofi ja tarkoitti suoraan sitä, että olin täysin epäonnistunut luuseri (huhuu, suhteellisuudentaju?). Koenumerot – ja alkuaikoina myös vaaka – määrittelivät ihmisarvoni. Tuntui, että henkinen fyysinen kärsimys oli minulle ihan oikein, joten laitoin esimerkiksi entistä vähemmän rasvaa leivälle tai kävin pidemmän lenkin. Tai purin (no niin, nyt se on sanottu..). Kaikki tämä oli kuitenkin suuressa ristiriidassa sen kanssa, jos kaveri sai saman numeron. Itkusilmäiselle kaverille lohdutin, että se on pelkkä numero, josta ei kannata välittää. Niinpä niin, miten itse reagoin..

                      Nykyään suhtaudun koulunumeroihin omasta mielestäni terveesti. Pompin esimerkiksi riemusta saatuani viime syksynä matematiikan kokeen käteeni: kuusi ja puoli! Okei, myönnetään että 6+ äidinkielen tekstitaidon prelistä sai suupielet alaspäin ja huulet väpättämään.. Mutta vain hetkeksi. Tänään taas olin lähellä itkeä helpotuksesta palauttaessani viimeiset yo-kokeen paperit.

                      Pahoittelen, että tämä postaus jäi näin lyhyeksi, mutta toivottavasti ymmärrätte, että olen aika uupunut tämänpäiväisestä. Kirjoittelen taas huomenna, hyvää yötä ja aivan ihanaa viikonloppua jokaiselle! ♥♫  P.S. Saa kommentoida.. :)