The prisoner of one’s body..

Moikka ihanat! Pohdin pitkään tämänpäiväisen postauksen aihetta – eritoten, kehtaanko ollenkaan julkaista sitä.. Päätin kuitenkin rohkaistua ja kirjoittaa siitä, miltä tuntuu olla ikään kuin oman kehonsa vanki.

                      Jo sairauden alkuvaiheissa (ja itse asiassa varsinkin silloin) minusta tuntui että olen kehoni vanki, että kehoni määrittelee minut. Tunsin olevani epäonnistunut läskikasa, surkea laiskimus.. (Pahoittelen rankahkoja sananvalintoja, mutta haluan osoittaa miten hankala minun oli olla omassa kehossani.) Kuten olen kertonut, valokuvissa oleminen tuotti suurta tuskaa – ja niiden katsominen vahvensi entisestään huonoa käsitystä itsestäni. Olin varma, että käsivarsissa ja kasvoissa oli ainakin kymmenen senttiä ylimääräistä rasvakerrosta, näin siis vain kaiken sen mikä oli pielessä. Myöhemmin vankina olo tuntui esimerkiksi siinä, että melkein koko ajan paleli, väsytti ja ryhti oli tosi huono (keho ei saanut tarpeeksi energiaa syömästäni ruoasta joten sen oli otettava se lihaksista). Yritin peittää esimerkiksi jalkojen ohuutta pitämällä liian suuria housuja. ”Luurangon” kaltaiset huudahdukset iskivät kuin tikari suoraan sydämeen.

                      Vaikka edelleen tulee joskus sellainen olo, että kehoni on vanginnut minut, on kahdeksan vuoden takaisesta tilanteesta menty hurjasti eteenpäin. Nykyään minulla on työkalut tuon olon nujertamiseen – tai pikemminkin sietämiseen: kuuntelen musiikkia, kirjoitan, piirrän tai itken pahan olon pois. Ensimmäisissä postauksissani mainitsemani ”peiliharjoitus” toimii näissä tilanteissa parhaiten. Eli, seison peilin ääressä niin kauan, että ahdistus on vähentynyt puoleen.

                      No voi pahus, tästä taisi tulla vieläkin lyhyempi kuin eilisestä postauksesta (taisin myös taas kadottaa sen punaisen langan :D).. Joka tapauksessa, kauniita unia kaikille, rakkaat lukijat! ♥ P.S. Löysin tämän ihanan kappaleen sattumalta, kun halusin kuunnella pitkästä aikaa Johanna Kurkelaa: https://www.youtube.com/watch?v=1PvBsUWryCY  P.S.2. Enää viisi päivää kesälomaan!! ;)