Travelling – before and nowadays

Mainiota maanantaita, ihanat! Toivottavasti teillä oli yhtä ihana äitienpäivä kuin minulla! Tajusin, että olisin voinut julkaista äitienpäivänä sen äiti-postauksen, mutta ei voi mitään.. Tänään ajattelin kirjoittaa matkustamisesta ennen ja nykyään.

                      Olen pienestä pitäen tykännyt – ja saanut, kiitos äidin työn – matkustaa. Ellei äidin vatsassa matkustamista lasketa, ensimmäinen ulkomaanmatkani taisi olla viisivuotiaana Ruotsin laivalla. Pian tämän jälkeen lensin toiselle puolelle maailmaa Amerikkaan, Kaliforniaan noin viikon matkalle, josta tultuani täytin pian seitsemän. Osastolla ollessani suurin matka oli vierailu kotona, vaikkakin se kesti vain viitisen tuntia. :D Ja pojat, kun sain olla yötä kotona ensimmäistä kertaa pitkään aikaan! Toisaalta melkein yhtä unohtumaton matka oli, kun sain ensimmäisen kulkulupani. Ruokailujen suhteen matkoihin liittyi ja liittyy ristiriitaisia tunteita. Toisaalta – varsinkin ulkomaanmatkoilla – ahdistuin kun tiesin, että aamiaisella ei tarjota puuroa (tästähän anoreksia innostui). Toisaalta muut ruokailut eivät tuottaneet ahdistusta, sillä minun ei tarvinnut olla vastuussa siitä, mitä ruoka sisältää.

                      Vielä nykyäänkin rakastan matkustelua, enkä malta odottaa kesän Baselin matkaa äidin kanssa. Olen käynyt ”aika monessa” maassa Amerikan lisäksi (useamman kerran Tanskassa ja Ruotsissa, Australiassa, useamman kerran Irlannissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa sekä Virossa). Osa matkoista on tehty perheen, osa ihanien kuorolaisten kanssa.

                      Meni taas vähän liian myöhään, nyt on päästävä nukkumaan.. Hyvää yötä, rakkaat lukijat ja voimarutistus alkaneeseen viikkoon; niitä on jäljellä enää muutama ennen kesälaitumille kirmaamista! ♥ P.S. Ihana laulu liittyen Irlantiin: https://www.youtube.com/watch?v=-Jgma--0WYU